Microsoft Azure – Windows Server virtuaalipalvelin

Windows VPS Microsoft Azuressa

Haluan luoda virtuaalikoneen Windows Server 2012 R2 käyttöjärjestelmällä. Siitä on jo Windows Server 2016 versio, mutta se ei tarjoa itselleni mitään tarpeellista vanhempaan verrattuna. Lisäksi itselläni on Windows-palvelimet kurssilta kokemusta nimenomaan tuosta vanhemmasta 2012 R2 versiosta.
Virtuaalipalvelinta luodessa tulee ottaa huomioon käyttöjärjestelmän järjestelmävaatimukset, eli vähintään 1.4GHz 64-bit 1 core prosessori, 512 MB RAM ja 32 GB kiintolevytilaa. Microsoft kuitenkin huomauttaa, että nämä ovat minimivaatimukset käyttöjärjestelmän asennuksen onnistumiselle, mutta eivät todellakaan takaa sulavaa käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi 32GB tallennustilaa mahdollistaa käyttöjärjestelmän käytön vain Server Core-tilassa, eli ilman graafista käyttöliittymää. Kyseessä on siis käyttöjärjestelmän karsittu versio. Windows Server 2012 R2:n pyörittämiseen virtuaalipalvelimella suositellaan ainakin 4GB RAM.
virtuaalikoneita
Virtuaalikoneen luominen tapahtuu Azuren portalista ”Virtual Machines”-valikon alta. Käyttöjärjestelmä vaihtoehtoja on useita, mutta itseäni todellakin kiinnostaa tuo Microsoft Server.

Virtuaalipalvelimen resurssit

Palvelintyypiksi valitsin:

  • Käyttöjärjestelmä: Microsoft Server 2012 R2 Datacenter

Aivan ensimmäisenä valittiin käyttöjärjestelmä, jonka jälkeen ”Deployment model”-asetukseksi laitettiin oletuksena ”Resource Manager”. Tämä siksi, että ollaan luomassa uutta infrastruktuuria. Jos taasen haluttaisiin yhdistää uusi palvelin vanhaan jo olemassa olevaan virtuaaliseen verkkoon, niin sille on oma asetuksensa.
vm1
Seuraavaksi virtuaalipalvelin nimettiin ja valittiin kiintolevytyyppi tallennustilaksi. Valitsin SSD:n käyttönopeuden vuoksi. Loin itselleni tunnukset palvelinkoneeseen vahvalla salasanalla. Tilauksen kohdalle laitoin ”Free Trial” ja Resource group:in kohdalle ”Create new”, jolle annoin nimen PilviProjekti. Laiteresurssien sijoituspaikaksi valitsin Pohjois-Euroopan.
vm2

VM disk type oli SSD kuvasta huolimatta, sillä muutin mieltäni pariinkin otteeseen resursseja valitessani.
Tämän jälkeen tuli valita loput laitteistoresurssit, kuten prosessoriydinten, keskusmuistin ja tallennustilan määrä. Tätä varten kaivoin esiin Windows-palvelimet kurssilla suositellut järjestelmävaatimukset kyseisen kurssin virtuaalipalvelimille. Niiden, Azuren tarjonnan ja kustannusarvioiden perusteella valitsin seuraavan koon virtuaalikoneelleni:
DS1 Standard

  • 1 Core
  • 3,5Gb RAM
  • 2 Data disks
  • 3200 Max IOPS
  • 7GB Local SSD
  • Load balancing
  • Premium disk support

Tämä todennäköisesti riittänee kokeiluihini tällä hetkellä. Huomattavaa on se, että virtuaalikoneella ei ole ainoastaan 7GB SSD-levy koko järjestelmää varten, sillä siihenhän ei edes käyttöjärjestelmä yksinään mahtuisi. Kaikkiin Windows virtuaalikoneisiin kuuluu käyttöjärjestelmälle 127GB:n C: levy. Tämä oli aluksi hieman hämäävää, sillä sitä ei suoraan mainittu missään vaiheessa.
Seuraavaksi minun tuli säätää virtuaalikoneelle verkkoasetukset sekä pystyin halutessani lisäämään palvelulaajennuksia koneelleni. Voit myös itse määritellä fault- ja update-domain arvot; lisäämällä update-domaineja voi varmistaa, että kaikki omat virtuaalikoneet eivät ole huollon takia pois käytöstä samanaikaisesti, kun taas fault-domainit varmistavat, että virtuaalikoneet on kytketty eri virtalähteisiin ja verkkokytkimiin. Säätämällä näitä asetuksia voi siis vaikuttaa oman järjestelmän toiminnan saatavuuteen ja luotettavuuteen. Itse menin oletusasetuksilla kaikissa kohdissa:
vm3
Lopuksi hyväksyin virtuaalikoneen asetukset ja painoin ”luo”. Azurella menee jonkin aikaa saada virtuaalikone kasaan, joten odottelin hetken.
vm5

Hetken päästä virtuaalikone oli luotu ja käynnissä ja pystyin tarkkailemaan sen toimintaa Azure-portalin kautta:
vm6

Virtuaalipalvelimen kustannukset

Kyseinen vm-konfigruraatio tulee arvioilta kustantamaan minulle noin 80,94€ kuukaudessa, jos pyöritän konetta 24/7 käytöllä. Minulle ei ole sille tarvetta, joten sammutan virtuaalikoneeni aina, kun en tarvitse sitä. Kustannuksethan perustuvat Azuressa käytön mukaan.
Sammutin virtuaalikoneen tältä erää virtuaalikoneeni ”Overview”-näkymästä painamalla ”Stop”-painiketta. Tulee huomata, että Azuren virtuaalikoneilla on kaksi eri pysähtymistilaa: Stopped ja Stopped (deallocated). Näillä kahdella on huomattava ero, sillä Stopped tarkoittaa sitä, että virtuaalikone on sammutettu sen käyttöjärjestelmän kautta etäyhteydellä siihen. Tässä tilassa palvelin aiheuttaa kustannuksia ja sen IP-asetukset säilytetään. Stopped (deallocated) on taas se mitä itse tarvitsen. Tässä tilassa palvelin ei kuluta rahaa, koska se on sammutettu Azuren kautta Stop-painiketta käyttämällä.
Huomasin kuitenkin jo pian, että vaikka itse VM on sammutettu kokonaan, niin kustannuksia kertyy kuitenkin virtuaalikoneen luomisen yhteydessä tehdystä storage-account:ista, eli käytännössä joudun kuitenkin maksamaan koko ajan varaamastani tallennustilasta, vaikka en sitä hyödynnäkään ja muut resurssit on täysin suljettu, joten tämä kannattaa todellakin huomioida Azurea ensi kertaa ottaessa käyttöön.
Loppuen lopuksi projektista ei tulisi koitua itselleni omia kustannuksia, sillä Microsoftin tarjoamalla 170 € kokeilujakson luotolla pystyn kustantamaan koko projektin helposti.
Virtuaalikoneeni tila on tällä hetkellä Stopped (deallocated), eli kustannuksia ei synny itse järjestelmäresursseista.
vm7
Järjestelmäresurssien monitorointikäyristä huomaa myös sammuttamisen aiheuttaman piikin:
vm8

Etäyhteys virtuaalipalvelimeen

Käynnistin virtuaalikoneen ”Start”-nappulasta:
vmkaynnistys
Hetken päästä, kun koneen tila oli muuttunut ”Running”, yhdistin siihen painamalla ”Connect” samasta valikkopalkista, josta käynnistinkin sen:
vmremote1
Tämä asensi Remote Desktop Protocol tiedoston (.rdp) tietokoneelleni, jonka kautta yhdistin virtuaalikoneeseeni Windowsin Remote Desktopin kautta luomillani tunnuksilla:
vmremote2
vmremote3
vmremote4
Pienen odottelun jälkeen pääsin virtuaalikoneelleni. Käyttöjärjestelmäähän ei tässä tarvitse itse asentaa, vaan se on valmiiksi asennettu. Näin ollen tuon Remote Desktop kirjautumisen jälkeen ei tarvinnut tehdä itse yhtään mitään, vaan pääsin koneen työpöydälle hetkessä. Tämä toki onnistuu tällä tavalla ainoastaan Windows virtuaalikoneiden kohdalla. Linuxilla etäyhteys otettaisiin SSH:n kautta esimerkiksi PuTTY:lla.
vmremote5


Lähteet:

Microsoft Azure 2016. SLA for Virtual Machines. URL: https://azure.microsoft.com/en-us/support/legal/sla/virtual-machines/v1_4/
Aidan Finn 2015. Understanding Microsoft’s Explanation of Azure VM Specs. URL: http://www.aidanfinn.com/?p=18999
Social MSDN Microsoft 2016. Stopping charges for deallocated Virtual Machines in new portal / resource manager model. URL:
https://social.msdn.microsoft.com/Forums/sqlserver/en-US/b8cfa0a6-699b-4782-ba13-4318b698ff7d/stopping-charges-for-deallocated-virtual-machines-in-new-portal-resource-manager-model?forum=WAVirtualMachinesforWindows
Technet Microsoft 2015. System Requirement and Installation Information for Windows Server 2012 R2. URL: https://technet.microsoft.com/en-us/library/dn303418(v=ws.11).aspx


TÄTÄ DOKUMENTTIA SAA KOPIOIDA JA MUOKATA GNU GENERAL PUBLIC LICENSE (VERSIO 3 TAI UUDEMPI) MUKAISESTI. HTTP://WWW.GNU.ORG/LICENSES/GPL.HTML
MARKUS PYHÄRANTA

 

1 thought on “Microsoft Azure – Windows Server virtuaalipalvelin”

  1. Pingback: Windows Server 2012 R2 – IIS ja Web Hosting – Markus Pyhäranta

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Scroll to Top
Scroll to Top