Tehtävänanto:
Tee joko h7a tai h7b. Jos haluat, voit vapaaehtoisena lisätehtävänä ratkoa molemmat.
Moodleen viimeisen tehtävän linkki sellaiseen sivuun, josta löytyvät kaikki kotitehtäväsi.
h7a:
– Kerää kuormitustietoja munin -ohjelmalla
– Kuormita konetta stress:llä
– Käytä tunnilla käytyjä työkaluja arvioidaksesi kuormitusta: cpu, mem, io…
– Lopuksi analysoi munin keräämiä käyriä
Tehtävien ohje otettu: http://terokarvinen.com/2016/aikataulu-linux-palvelimet-alkusyksy-2016
Harjoituksessa käytetty laitteisto:
- 16GB Kingston DataTraveler 100 G3 USB 3.0 muistitikku
- Tietokone (Asus Z170-A, i7-6700K , 16GB DDR4 3200MHz, Evga 1070 sc)
- Oheishärpäkkeet
Alustavat valmistelut:
Seuraavat toimet suoritan aina, kun alan tekemään linux-harjoitusten eri osioita.
Boottasin Xubuntu-livetikulle valitsemalla USB-muistitikun käynnistyksen yhteydessä bootattavaksi levyksi. Kun kysyttiin haluanko testata Xubuntua vaiko asentaa sen, valitsin vaihtoehdon “Try Xubuntu without installing“. Lyhyen latauksen päästä pääsin työpöydälle.
Yhdistin heti kotini langattomaan verkkoon työpöydän oikeasta yläkulmasta sekä muutin näppäimmistön layoutin suomiversioksi. Tämä onnistui asetukset -> näppäimmistö -> layout -> täppä pois “use system defaults”, jonka jälkeen alhaalta “add”-painikkeesta lisätään suomi näppäimmistön kieleksi. Sitten oikealla olevista nuolista siirretään Finnish-vaihtoehto English-vaihtoehdon yläpuolelle, ja ääkköset pelittää.
Avasin terminaalin, johon syötin heti ensimmäisenä komennon “$ sudo apt-get update“. Kyseinen komento päivittää pakettivarastot, ja se kannattaa suorittaa aina ennen kuin hyödyntää paketinhallintaa mihinkään.
H7a
Muninin asennus ja käyttöönotto
Aloitin asentamalla muninin komennolla $ sudo apt-get install munin.
Asennuksen jälkeen menin hakemistoon /var/cache/munin/www/, jonka jälkeen avasin firefoxilla muninin index.html-tiedoston.
$ firefox /var/cache/munin/www/index.html
Komentorivillä näytti siis tältä:
xubuntu@xubuntu:/var/cache/munin/www$ firefox /var/cache/munin/www/index.html
Selaimeeni aukesi tämän näköinen ikkuna:
Muninin sivu, jolla voi tarkastella ohjelman keräämiä datakäyriä:
Koneen kuormitus stress:llä
Seuraavaksi asensin stressin komennolla $ sudo apt-get install stress.
Ohjeina stressin käyttöön hyödynsin: http://www.hecticgeek.com/2012/11/stress-test-your-ubuntu-computer-with-stress/
Aloitin testaamalla prosessorin kuormitusta. Avasin uuteen terminaalin ikkunaan top:n.
$ top
Shift+p ja shift+m lajittelee prosessit prosessorikuorman tai muistikuorman mukaisesti listan ylimmäiseksi, mikä helpottaa tarkkailua.
Testasin prosessoria aluksi kevyesti kuormittamalla kaikkia neljää prosessoriydintä stress:llä ja tarkkailin samalla toppia.
$ stress -c 4
Noin minuutin kuormituksen jälkeen top näytti seuraavaa:
Lopetin kuormituksen painamalla ctrl+c siinä terminaalin ikkunassa, jossa minulla oli stress käytössä.
Seuraavaksi kuormitin stressillä muistinkäyttöä. Otin lähtöarvoksi 16.
$ stress -m 16
Muistia kuormittaessa cpu joutuu tekemään myös selkeästi töitä.
Viimeisenä kokeilin stressiä kiintolevyn rasitukseen. Asensin tätä varten iotop:n komennolla $ sudo apt-get install iotop. Ohjelma aukesi komennolla $ sudo iotop.
$ stress -d 4
En kuitenkaan saanut aiheutettua stressillä minkäänlaista kuormaa kiintolevylle. Tein harjoitusta live-tikulta, joten en edes ole varma mitä tietokoneeni kiintolevyä tässä yritettiin kuormittaa, vaiko itse usb-tikkua. Koneessani on 250Gb ssd käyttöjärjestelmälle ja sen lisäksi 500Gb ssd ja 1Tb Hdd.
Muninin analysointi
Kaikki käyrät ovat melko mitättömiä, koska niitä on tarkasteltu hyvin pienellä aikavälillä. Kuvista on myös hankala ottaa selvää.
Oranssi väri kuvaa idleä. Kuten kuvasta huomaa, niin prosessori pääasiassa idlasi harjoituksen aikana. Siellä näkyy vihreitä system piikkejä, jotka ovat seurausta laitteiston kuormittamisesta Stress:llä.
Load average ei ollut suurta harjoituksen aikana.
Muistin käytöstä nähdään, että isoa osaa keskusmuistista ei käytetty harjoituksen aikana. Käyrässä näkyy vihreällä sovellusten aiheuttamia pieniä piikkejä sekä mm. puskuriin ja välimuistiin liittyvää dataa. Muistin aktiivinen käyttö näkyy ruskealla.
Yhteenveto
Tässä viimeisessä Linux-harjoituksessa asennettiin Munin-monitorointiohjelma. Stress:llä kuormitettiin kokoonpanon prosessoria ja muisteja. Kiintolevyn rasituksen tarkkailu ei onnistunut. Lopuksi analysoitiin harjoituksen aikana Muniniin kertymää dataa.
Lähteet:
Harjoituksen ohjeet haettu Tero Karvisen verkkosivuilta.
URL: http://terokarvinen.com/2016/aikataulu-linux-palvelimet-alkusyksy-2016
Ohjeet Stress:n käyttöön.
URL: http://www.hecticgeek.com/2012/11/stress-test-your-ubuntu-computer-with-stress/
Pingback: Palvelinten hallinta – Harjoitus 6 – Markus Pyhäranta